Juttu Kansanmusiikki-lehdessä

Selontekoa Maestro ja Fiktio Kansanmusiikin matkassa! -hankkeestamme myös sillä tarkoituksella, että muutkin taide- ja kulttuuripuolen tekijät löytäisivät esimerkiksi rahoitusmallista omiin projekteihinsa hyödynnettävää tietoa.

Marko Laihisen kirjoittama juttu julkaistiin Kansanmusiikki-lehden nettisivulla 17.5.2016.
Luettavissa täältä. 

Ensimmäinen runotyöpaja oli Laitilan Koveron koulussa. Siitä lisää kuvia täältä.

Melko kovaääninen pukinsarvi eli tyttyrlyy on lainassa Pukinsarven Tröötöttäjiltä.

Runolaulutyöpajaa Soukaisissa

Laitilan Sanomien toimittaja Hanna Hyttinen oli mukana kansanmusiikin matkassa Soukaisten koululla ja teki jutun 17.5. ilmestyneeseen lehteen.

Lapset rakentelivat omista ajankohtaisista ja itselle tärkeistä aiheistaan runolaulusäkeitä, jotka pujotettiin yhteisvoimin satoja vuosia vanhaan sävelmään. Sitten ne soitettiin ja laulettiin vielä yhdessä talteen.

Laitilan Soukaisten koulun 3–4 -luokkalaisten kesälomasuunnitelmia ja harrasteita vuodelta 2016.

Maestrolle apuraha esseharpan hankintaan

Varsinais-Suomen kulttuurirahasto myönsi Urho Snellmannin rahastosta Markus Rantaselle 3000 euroa esseharpan eli Ähtävän harpun hankintaan.
Maestron ainutlaatuinen soitin on jo valmistumassa Juho Mannisen pajassa, ja sen jälkeen näitä ääneltään hienoviritteisiä soittimia on maailmassa jo 11 kappaletta.

Laitilan Sanomat 13.5.2016

Runolaulutyöpajat alkuun Koveron koulusta

Koveron koulun runolaulutyöpajassa oli mukava meininki. Eipä varmaan entisaikaiset laulajat osanneet edes aavistaa, miten ne heidän laulumelodiansa eläisivät uusien soittajien voimin vielä kaukana tulevaisuudessa.

Perjantaina oli ensimmäinen Kansanmusiikin matkassa! -hankkeen työpaja Laitilan Koveron koululla. Malli on mietitty soveltuvaksi 3–6 -luokkalaisille.
Simppelisti juttu menee niin, että ennakkoon opettaja saa meiltä ytimekkään tietopaketin, minkä avulla oppilaat oppivat tekemään omia runolaulusäkeitään.

Varsinaisella tapaamiskerralla ensin on esityksemme, johon myös sisältyy sanasorvauksen pohjamelodiana oleva Liiolii-runolaulu. 
Tauon jälkeen, työpajan aluksi oppilaiden pienryhmissä kirjoittamat säkeet tarkistetaan yhdessä laulamalla. Tämän jälkeen tehdään valintaa soveliaan määrän löytämiseksi - jokaiselta ryhmältä otetaan jotakin.

Kappaleen säestykseen saavat osallistua kaikki soittotaitoiset oppilaat, ja Markus käy virityksen jälkeen jokaisen instrumentin säestyksen läpi soittajan kanssa. Seuraavaksi valitaan säepareille omat esilaulajat, ja sitten harjoitellaan.

Lopuksi viritetään äänitin ja soitetaan ja lauletaan yhdessä talteen tuo luokan itse sanoittama kappale. Oppilaat saavat sen myöhemmin itselleen myös mp3-versiona.
Ja vot – näin sitä syntyy tiiviissä tunnissa suomalaisen runolaulun pitkään perinteeseen pujottautuva oiva uusi kappale – vaikka koulun juhlissa esitettäväksi.

Koveron koulusta löytyi varsin musikaalisia oppilaita. Säestäjiksi itse sanoitetulle runolaululle löytyi viulisti, pianisti, rumpali, basisti, kitaransoittaja sekä kosketinsoittaja.

Ripein järjestelyin luokka muutettiin studioksi ja kas näin uunituoretta kansanmusiikkia taltioidaan - laulajat ja välisoiton soittava viulisti ovat äänittimen lähellä.

Ja soittajat säestävät luokan takaosassa. Toimii!